Kreikan talouskriisin vaikutuksia 1

Kreikan talouskriisin ”positiiviset” vaikutukset

Kreikan maailmankuulu talouskriisi on saanut paljon pahaa aikaan. Paikallisten elämä on kääntynyt lähes päälaelleen, ja tulevaisuus etenkin nuoren polven osalta näyttää pimeältä kuin Keskiaika. Töitä kun ei saa tänään edes suhteilla, ovat monet pakotettuja lähtemään leivän perässä ulkomaille. Todella järkyttävää elämä on kuitenkin niille miljoonille, joilla ei ole lähtemisen mahdollisuutta. Suurin osa varttuneemmasta väestöstä ei osaa vieraita kieliä, eivätkä ole koulutettuja, eikä kotimaasta lähtö muutenkaan ole koskaan se ensimmäinen vaihtoehto. Onko talouskriisi sitten saanut yhtään mitään positiivista aikaan?

Kuten arvata saattaa, mikään talouskriisi ei saa paljoakaan hyvää aikaan. Kreikan kohdalla mieleen tuleekin pikaiseltaan vain korruptioon liittyvien lieveilmiöiden saksimisen pakko. Siis todella pakko, sillä etenkin julkisella sektorilla kaikenlainen lahjusten ja rahojen väärinkäytön määrä oli vuosikymmenien saatossa paisunut niin suunnattomaksi, ettei sama enää tänään yksinkertaisesti toimi. Kansalaisten päreet ovat jo palaneet, ja kun troikkakin hengittää niskaan, ministerit ovat alkaneet kukin kaivella omien ministeriöidensä alaan kuuluvia muurahaiskekoja tikulla. Ja kaikenlaistahan sieltä keon syvyyksistä onkin löytynyt.

Esimerkkinä mainittakoon paikallisen ”Postipankin” skandaali, eli julkisuuteen tulleet suuret lainat, joita oli jaettu rikkaille ilman sen kummempia vakuuksia tai takaisinmaksun vaatimuksia. Pankin entinen johtokunnan pää on tällä hetkellä Turkin vankilassa ja odottaa luovutusta Kreikkaan, eräs toinen asiaan sekaantunut ilmoittautui Lontoon poliisille – muttei halua luovutusta Kreikkaan – ja kolmas on vapaalla jalalla miljoonatakuiden jälkeen.

Toisena esimerkkinä mainittakoon entisen puolustusministerin Akis Tsochatzopouloksen kohtalo. Tänään saksalaisilta jättilahjuksia vastaanottanut mies istuu vankilassa pitkän oikeudenkäyntinsä aikana, samoin kuin hänen vaimonsa, joka laittoi lahjusrahoja palamaan salamavauhtia. Myös ministerin tytär on oikeuslaitoksen käsissä.

Vielä kymmenen vuotta sitten olisi ollut lähes mahdotonta saada poliitikkoa vastuuseen moisista ”pikkuseikoista”. Poliitikot kun suojelivat toinen toistensa selustoja, useimmilla kun on varmaankin jotain epäilyttävää kontollaan. Tänään muotisuuntauksena puolestaan on erottua ja olla ”kansan asialla”, eli ainakin skandaalien puhjettua täytyy olla oikeuden ja kohtuuden puolella. Ainakin periaatteessa siis.

Lisää Kreikan taloudesta yleensä voi lukea tuolta: Kreikan talous

5 kommenttia artikkeliin ”Kreikan talouskriisin vaikutuksia 1”

  1. Aika jännä lukea, mitä kulissien takan Kreikassa oikein tapahtuu. Uutislähetyksisåät ja lehtiartikkeleista ei aina saa kokonaiskuvaa, niissä kun vaan kerrotaan yksittäisistä tapahtumista. Mitenkäs muuten sen juuri julkistetun ylijäämän asia on, onko se todellinen vai jokin talousnerojen kikka taas? Kreikkaa kun on menneisyydessä suoraan syytetty esimerkiksi taloustietojensa vääristämisestä, jotta se pääsi eurokerhon jäseneksi.

  2. Niinpä, kuinka pitkälti Kreikan positiivinen talouden ylijäämä on todellista ylijäämää, kun se on saatu aikaan lähinnä maan kansalaisten palveluita karsimalla ja huonontamalla, palkkoja leikkaamalla, kouluja ja sairaaloita lakkauttamalla, verotusta kiristämällä jne.? Periaatteessa ylijäämää siis on, mutta viimeisin ylijäämä jaettiin suurimmaksi osaksi takaisin maan köyhimmille. Tulos: plus miinus nolla ja kansa kärsii siinä sivussa.Ylijäämä on kirjanpidon kikkoja siis lähinnä, sillä mistään ei juuri saapunut maahan uutta rahaa, vaan sitä jo maan sisällä ollutta vaan pyöritellään eri käsissä ja kirjanpidon eri sarakkeissa!

  3. Mistä sitten johtuu kreikkalaisten superrikkaiden esiinnousu mm. Iso-Britannian sijoitusmarkkinoilla? Kreikassa asuvan tuttavani mukaan suurin syy Kreikan kriisiin on ollut se, että rikkaat ovat kahmineet kaiken. Kun vuosia sitten kuulin tuon, ihmettelin mielessäni, miten se voisi olla mahdollista. Nyt kun katselee Suomen tilannetta, huomaa, että kyllä se vain näyttäisi olevan mahdollista. Kunhan terveydenhuollon 12 miljardia lisättynä alkuvaiheen lisäkustannuksilla vielä pannaan yksityisille jakoon ja harrastetaan verosuunnittelua siinä ohessa, Suomikin pääsee vielä mukaan tähän keskiaikaisuuteen. Täytyypä sanoa, että minulle on jo nyt tullut yllätyksenä, kuinka paljon talous menee alaspäin, kun sopeutustoimia tehdään ja kulutuskysyntä laskee. Kun ensi vuonna tulee voimaan 3 miljardin talouskasvua leikkaavat sopeutukset voipi olla, että tulemme jo näkemään ihan uusia ilmiöitä. Surullista olisi jo satoja jopa kymmeniätuhansia osaavien ihmisten pk-yrityksiä menisi nurin kysynnän puutteessa. Eipä Suomessa lähivuosina kannata muuhun investoida kuin terveydenhuoltoon, sieltä tulee saamaan varmimmin hyvät katteet. Suomen taloudelle tämä ei ole kovin hyvä tilanne. Äsken uutisoitiin, että 17 000 asunnossa on nyt ollut vuokranmaksuhäiriöitä, ilmeisesti asunnottomuuskin saattaa meillä nousta uudelle tasolle (ennakoidaanko asunnottomuutta? tänne on noussut kymmeniä jättisuuria muuttovarastoliikkeitä, katsokaapa vaikkapa PelicanSelfStorage-varastoja!).

  4. Tuula puhuu asiaa! Kreikassa todellakin on joukko superrikkaita, jotka tietysti sijoittavat rahansa ulkomaille, eivät omaan maahan, myös heidän moninumeroiset pankkitilinsä ovat tavallisesti siellä Sveitsissä… ja niillä tileillä olevien rahojen alkuperä ei olekaan usein laillinen. Esimerkiksi erilaisia EU-tukiaisia on kahmittu muttei sitten laitettukaan luvattuun tarkoitukseen vaan jaettu niiden kavereiden kanssa. Kreikkalaiset on todella kekseliäitä rikkauksien kasaamisessa,ja kuten muuallakin, heitä ei valtio halua/uskalla jahdata, kuten tavallista pulliaista. Rikkaat myös osaavat laittaa veroilmoituksensa siten, ettei edes kalliilla alueella toimivalla julkkisten lääkärilläkään muka ole tuloja eläkeläismummoa enempää, vaikka ajeleekin Ferrarilla ja omaa parit kesähuvilat saarilla. Valtio ja kunnat eivät myöskään osaa organisoida asioitaan, vaan byrokratia jyllää (se luo turhia työpaikkoja). Esimerkiksi paiikallisella kyläkoululla ei tällä hetkellä ole edes pakollisen vieraan kielen, eli englannin, opettajaa (saati sitten pakollisen toisen vieraan kielen opea!) ja tällä viikolla ei koulukyytiäkään ole taas tarjolla, koska kunta on jättänyt maksut yksityisille kuljetusyrityksille maksamatta. Niin sitä luodaan valtiollekin ylijäämää, kun jätetään perusmaksuja maksamatta… Kulutusta ei tule laskea vaan nostaa näin laman aikana, jotta saadaan työpaikkoja luotua, työntekijöiltä veroja, tuotteista veroja jen. Milloinkohan se ymmärretään?

  5. Kreikan taloustilanteesta jatkoa, koska tilanne ei suinkaan näytä vielä parantuneen. Viime vuoden (2014) lopulla ylisteltiin Kreikan ylijäämää, joka sittemmin on paljastunut jokseenkin julkisen sektorin peruspalveluiden leikkaamisella aikaansaaduksi eli omasta mielestäni kaikkea muuta kuin edistykseksi. Ollaan kaikki opittu uusia termejä. kuten Grexit, Graccident ja viimeisimpänä Geuro… ja joka toinen päivä kerrotaan sopimmuksen velkoojien eli muun EU-n kanssa olevan kohta valmis, sitten taas ollaan katastrofin partaalla. Itse ihmettelen sitä, kuinka ne sopimus ja katastrofi ovat molemmat samalla mahdollisia, osaisiko joku itseäni viisaampi selittää? Onko se sitten niin kamalaa, jos Kreikka lopulta eroaakin eurosta?

Jätä kommentti