Tietoa rahastosijoittamisesta kysymys-vastaus muodossa.

Mikä on rahasto?
Rahasto on pankin, pankkiiriliikkeen, vakuutusyhtiön tai muun vastaavan yhteisön hallinnoima omaisuus, josta voi ostaa rahasto-osuuksia. Rahaston omaisuus on yleisimmin arvopaperi- (osake yms) tai korkosijoituksia. Rahasto voi myös hankkia muiden rahastojen osuuksia. Rahaston säännöissä määritellään mihin rahamarkkina instrumentteihin tai toimialoihin rahasto voi sijoittaa ja missä suhteessa. Rahasto-osuus on vähän samankaltainen kuin osakeyhtiön osake, molemmat oikeuttavat osuuteen arvopaperin arvon noususta. Rahasto-osuus ei anna määräysvaltaa rahastoon, eikä rahasto harjoita liiketoimintaa.

Mitä hyviä puolia on rahastosijoittamisessa verrattuna suoraan osakesijoittamiseen?
Rahastojen hankinta on helpompaa. Mukaan pääsee melko pienellä summalla ja sijoitukset on helppo muuttaa tarvittaessa rahaksi. Kokeneiden sijoittajien keskuudessa yleisin syy hankkia rahastoja on halu olla mukana eri markkina-alueilla. Lisäksi ammattisijoittajat käyttävät yleisesti sopivia lyhyen koron rahastoja likvidin rahan säilytyspaikkana. Rahastoja hankkimalla voi pienenkin pääoman hajauttaa tehokkaasti. Rahastosijoittajan ei tarvitse tietää juuri mitään yhtiöistä, aikaa säästyy kaikkeen muuhun. Se on kuin palkkaisi soutajan soutamaan venettä: ammattitaitoiselta soutajalta homma sujuu ja itseltä säästyy aikaa kaikkeen siihen mitä itse haluaa tehdä.

citigroup-rahastotMitä kuluja on rahasto-osuuksista?
Kulut ovat rahastokohtaisia eli jokaisella rahastolla on oma hinnastonsa. Tyypillisiä kuluja ovat merkintäpalkkio rahastoa merkittäessä (osto), lunastuspalkkio rahastoa lunastettaessa (myynti) ja hallinnointipalkkio rahaston hallinnasta. Kaksi ensimmäistä ovat kertaluonteisia ja peritään maksusuorituksen yhteydessä. Hallinnointipalkkio peritään kerran vuodessa. Lisäksi vuotuisena palkkiona voidaan periä myös säilytyspalkkiota. Kyseisiä maksuja ei tarvitse erikseen maksaa vaan ne otetaan peritään suoraan rahaston arvosta. Vuotuisetkin maksut huomioidaan päivittäin rahaston arvossa.

Onko rahastossa muita kuluja?
Rahaston hallinnoinnista syntyy kuluja joiden laatua tai määrää ei yleensä ilmoiteta. Tyypillisiä muita kuluja ovat esimerkiksi kaupankäyntikulut.

Mitä huonoja puolia on rahastoissa verrattuna suoraan osakkeisiin?
Yksinkertaisesti sanottuna rahastojen tuotto on huonompi kuin suorien osakesijoitusten. Tämä on hinta siitä, että teettää työn toisella sen sijaan että tekisi sen itse. Rahasto on välikäsi sinun ja omistettavien yhtiöiden välillä. Kannat riskin paitsi myös yhtiöiden menestyksestä myös rahastonhoitajaan ja rahastoyhtiöön liittyvät riskit.

Tarvitseeko rahastosäästämistä varten arvo-osuustilin?
Ei tarvitse.

Mitä rahastoja voi/kannattaa ostaa?
Rahastoja myyvät yleensä kaikki pankit ja pankkiiriliikkeet. Yksinkertaisinta on mennä siihen pankkiin, jossa muutenkin asioit. Kannattaa muistaa, että vaikka pankkivirkailijan titteli olisi sijoitusneuvoja, niin kyseessä on kuitenkin myyjä, jonka ensisijainen tehtävä on myydä sinulle pankin omia rahastoja. Saatat hyvin huomata, että vaikka lähdit kysymään neuvoja niin palaat takaisin määräaikaisen rahastosäästö sopimuksen tehneenä. Onko se paha vai hyvä, niin sen aika näyttää, mutta heräteostos se on kuitenkin.

Mistä saan lisää tietoa?

Lisätietoja saa pankeista tai ihan vaan googlaamalla netistä. Pankkien antamiin tietoihin kannattaa suhtautua varauksella. Rahastot ovat pankin myymiä tuotteita ja tapana on kertoa vain hyvistä puolista.

Miten yhden osuuden arvo määräytyy?
Yhden osuuden arvo on koko rahaston arvo jaettuna myytyjen osuuksien määrällä. Rahaston arvossa huomioidaan kaikki rahaston varallisuus osakkeet, käteinen ja muut arvopaperit. Rahaston arvo lasketaan yleensä päivittäin.

Mistä rahasto saa käteistä jos haluan lunastaa osuuteni, joutuuko rahasto myymään omistuksiaan?
Yleensä aina pieni osa rahaston varallisuudesta on käteisenä. Vaikka määrä olisi vain prosentin osia niin se riittää mainiosti piensijoittajan lunastusten maksuun. Sitä paitsi normaali tilanteessa rahastoa sekä merkitään että lunastetaan eli rahaa virtaa koko ajan molempiin suuntiin.

Yleinen trendi on ollut, että rahastoihin sijoitetut rahamäärät ovat olleet kasvussa. Lisäksi aktiivisesti hoidetut rahastot muuttavat koko ajan omistusten painopistettä ja niin ne voivat myös joustavasti säädellä käteisen rahan määrää. Poikkeuksellisessa tilanteessa kun rahastolunastuksia tulee paljon lyhyen ajan sisällä, joutuu rahasto realisoimaan omistuksiaan, siis myös sellaisia omistuksia joita ei ole ollut tarkoitus myydä. Tällöin myös rahojen saaminen lunastetuista osuuksista saattaa kestää. Rahaston säännöissä on yleensä tästä maininta. Hyvä rahastonhoitaja kykenee ennakoimaan tällaiset tilanteet ja paniikkimyynteihin ei yleensä ole tarvetta. Rahastolla tulisi olla suunnitelma, mitä myydään ja missä järjestyksessä, sen varalta jos kurssit yllättäen lähtevät alamäkeen ja lunastus vaatimuksia alkaa virrata rahastolle.