Tässä kappaleessa käydään läpi erilaisia sijoituskohteita ja niiden ominaispiirteitä. Rahastoja ei tässä ole eritelty omaksi luokakseen. Rahasto voi edustaa mitä tahansa alla mainittua sijoitusluokkaa tai niiden yhdistelmää. Valuuttariski määritellään tällä sivulla riskiksi Euron suhteen. Sijoittaminen euro pohjaisiin sijoituskohteisiin katsotaan tässä riskineutraaliksi. Neutraalisuus on vain suhteellista.
Kaikkiin sijoituksiin liittyvää vero- ja lainsäädäntöriskiä ei käsitellä sijoituskohteiden kohdalla erikseen. Veroriski on sijoituskohteen verokohtelun muutos ja lainsäädäntöriskillä tarkoitetaan sijoituskohteen lainsäädännöllä muutettuja velvoitteita.

Korko- ja valuuttasijoitukset

korkosijoitusKorkosijoituksessa puhutaan sijoittamisesta korkoinstrumentteihin. Korkosijoitusta pidetään luonteeltaan vähäriskisimpänä – ”rahaa pankissa”. Korkosijoitus on käytännössä laina jollekin taholle. Yleensä lainaaja on rahalaitos, joka lainaa rahan edelleen rahan tarvitsijoille ja kantaa siten riskin mahdollisesta luottotappiosta. Rahaa voidaan lainata myös suoraan rahan tarvitsijalle vaihtovelkakirjalainan muodossa. Tyypillisiä vaihtovelkakirjalainojen liikkeellelaskijoita ovat suuryritykset, liikepankit, valtiot ja muut suuret instituutiot.
Suurin riski korkosijoituksessa on velallisen kyky suoriutua veloista. Riski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin suoran pääomasijoituksen riskit, koska velkoja on saamisissa aina etusijalla omistajaan nähden. Edes osinkoja ei ole lupa jakaa, jos se voi vaarantaa yrityksen kyvyn suoriutua velvoitteistaan. Huonoimpien yritysten luotot muuttuvat niin sanotuiksi roskalainoiksi. Näihin sijoittamalla korkosijoitukset muuttuvat korkeampiriskisiksi ja tuottavimmiksi.
Korkosijoitus on aina myös valuuttasijoitus. Sijoitusta omaan valuuttaan, suomalaisilla euroihin, voidaan ajatella riskineutraalina. Sijoittaminen dollaripohjaiseen vaihtovelkakirjalainaan tuo mukanaan valuuttariskin sisältäen myös mahdollisuuden kohdevaluutan arvon vahvistumisesta ja siten suhteellisesta lisävoitosta saadun koron päälle.
Hajautettua korkosijoitusta eri rahamarkkinoille vakavaraisille lainanottajille, esimerkiksi valtioille tai suurimmille liikepankeille, voidaan pitää erittäin pieniriskisenä.
Tuotto: Rahan lainaamisesta saatu korko. Reaalituotto saadaan kun huomioidaan inflaation pääoman arvoa alentava vaikutus. Reaalituotto = (korko – inflaatio) * pääoma
Riskit: Velallisen konkurssi, inflaatio, korkotason muutos, valuuttakurssien muutos.
Riskien hallinta: Hajauttaminen eri kohteisiin ja useisiin valuuttoihin. Sijoittaminen lyhyen koron lainoihin. Talletussuojatut tilit.

Osakkeet

osakekirja, american sugar companyOsakkeiden on todettu pitkällä tähtäimellä olevat kaikkein tuottoisin sijoituskohde. Puhuttaessa sijoittamisesta tarkoitetaan yleensä sijoittamista osakkeisiin ja puhuttaessa sijoitussalkusta tarkoitetaan osakesalkkua. Näillä sivuilla käsitellään monissa kohdin osakesijoittamista ja tässä kappaleessa ei asiaan mennä kovin syvälle. Todettakoon vain, että osakesijoittaminen on yritysten osittaista omistamista ja panostamista yrityksen tulevaisuuteen.
Tuotto: Osinko ja sijoituskohteen arvon nousu. Osinko käsittää tässä myös osingon kaltaiset tuotot kuten pääoman palautuksen.
Riskit: Sijoituskohteena olevan yhtiön tulevaisuuden näkymät.
Riskien hallinta: Hajautus, hajautus ja hajautus. Hajauttaminen monin eri tavoin: usealle eri toimialalle toimiviin yrityksiin, usealla eri markkina/valuutta-alueella toimiviin (suur)yrityksiin tai usean eri markkina/valuutta-alueen yrityksiin, sijoituksen ajoittaminen (esim ”jatkuva osakesäästäminen”). Hajauttamisena voidaan pitää myös tasapainottamista eri kokoisten yhtiöiden välillä sekä sijoittamista sekä arvo- että kasvuyrityksiin.

Kiinteistöt

asuntosijoittaminenKiinteistöihin sijoittaminen vaatii jonkin verran kiinteistöjen tuntemusta. Kiinteistöjen hankkiminen kunnostamismielessä ei varsinaisesti ole sijoittamista vaan liiketoimintaa, vaikka siihen liittyy monesti samoja riskejä kuin sijoittamiseen. Tällöin puhutaan kiinteistöjen jalostamisesta, joka voi käsittää perinteisen osta-korjaa-myy lisäksi esimerkiksi kiinteistön käyttötarkoituksen muutoksia.
Yleisesti ottaen kiinteistösijoittaminen vaatii runsaasti alkupääomaa. Osan hankinnasta voi, ja usein myös pitää, luotottaa. Kiinteistöt kelpuutetaan yleensä hyvin lainan vakuudeksi. Kiinteistösijoittamisen tuotot eivät yleensä ole osakesijoittamisen luokkaa.  Sijoituksen rahoittaminen osittain luotolla eli niin kutsuttu velkavipu saattaa nostaa tuoton hyvinkin korkeaksi. Samalla myös riskitaso nousee olennaisesti.

Kiinteistösijoittaminen vaatii huomattavasti enemmän vaivaa ja sisältää monia sellaisia riskejä, jotka eivät ole luonteenomaisia tavalliseen passiiviseen sijoittamiseen. Pahimmillaan kiinteistön omistajan tappio voi olla suurempi kuin sijoitettu pääoma tai sijoittaja voi joutua juridiseen vastuuseen velvollisuuksien laiminlyönneistä. Näin esimerkiksi vastuukysymyksissä, joissa korvausvelvolliseksi tai vastuulliseksi katsotaan kiinteistön omistaja.
Kiinteistösijoittajan riskit ovat moninaiset. Kiinteistölle on ensinnäkin löydettävä vuokralainen, jollei kiinteistöä käytetä itse. Saamiset vuokralaiselta muodostavat toisen riskin. Lisäksi sijoituskohteeseen liittyy kohteen arvon alenemisen riski. Mukaan voi laskea vielä kiinteistön ylläpitoon liittyvien kulujen muutos, ja edellä mainitut vastuut ja riski siitä, että sijoituksesta huolehtimiseen joutuu käyttämään omaa aikaa oletettua enemmän.
Kaikista uhkista huolimatta järkevästi toimittuna kiinteistösijoittaminen on melko vähäriskistä. Sijoituskohteena on konkreettista omaisuutta ja pitkässä juoksussa kiinteistöjen arvot ovat aina nousseet.
Kiinteistösijoittamiseksi voidaan katsoa myös sijoittaminen alan yrityksiin tai rahastoihin. Tällöin riskien hallinta ostetaan ikään kuin palveluna ulkopuolelta.
Kauhuskenaario kiinteistösijoittamisessa on yleensä, että vuokralainen tuhoaa kiinteistöä, jättää vuokrat maksamatta ja silti vuokralaisesta on vaikea päästä eroon. Kun vielä kiinteistöjen arvostukset laskevat niin kiinteistösijoittajan painajainen on valmis. Positiivinen skenaario on, että kiinteistöön saa pitkäaikaisen vuokralaisen, joka paitsi maksaa vuokran ajallaan niin myös pitää huolta asunnosta ja tekee tarvittaessa omaa hyvinvointia lisääviä pieniä korjauksia. On tyytyväinen, jos vuokralle antaja maksaa remonttiin käytettävät tarvikkeet.
Tuotto: Kiinteistön vuokratulot, arvonnousu.
Riskit: Kiinteistön arvon muutos, vuokralaisen saaminen, vuokralaisen maksukyky, kiinteistön kunnon muutos ja vastuut ulkopuolisille tahoille.
Riskien hallinta: Hajauttaminen useisiin kiinteistöihin. Vuokratakuu eli vuokravakuuden käyttö. Pitkät ja kiinteät vuokrasopimukset (liikehuoneistot). Vakuutukset.

Raaka-aineet

raaka-aine-sijoitusRaaka-aineet eivät ole niitä tavanomaisempia sijoituskohteita. Ne ovat yleensä osa yritysten toimialaan liittyvää riskinhallintaa. Raaka-aineita ostetaan yleensä johdannaisina ja vain kaikkein arvokkaimpia raaka-aineita, kuten kultaa, säilytetään varastoituna pidempiä aikoja. Yleensä ostetaan (tai myydään) tulevaa tuotantoa tai myyntiin menevää raaka-ainetta.
Tuottajat haluavat myydä usein etukäteen ainakin osan tulevasta tuotannosta ja varmistaa näin vähimmäistuoton tulevalle tuotannolle. Raaka-aineen käyttäjät haluavat hallita tulevia kuluja ja näin asettaa katon tuleville kuluille. Öljynjalostaja voi myydä bensiinin etukäteen kiinteään hintaan markkinoille ja vastaavasti lentoyhtiö voi ostaa osan tarvitsemastaan polttoaineesta kiinteään hintaan. Johdannaisista tarkemmin sille omistetussa kappaleessa.

Tuotto: kohteena olevan raaka-aineen maailmanmarkkinahinnan nousu
Riskit: raaka-aineen hinnan aleneminen
Riskien hallinta: hajauttaminen

Johdannaiset

Johdannaiset yleisnimitys aika laajalle joukolle eri sijoitusinstrumentteja.

Strukturoidut tuotteet

Strukturoidut tuotteet kuten eivät johdannaisetkaan ole kohde-etuuden näkökulmasta ole erillinen sijoituskohde. Ne voidaan jossain määrin mieltää johdannaisten alalajiksi, mutta käytännön eroja on niin paljon, että ne on hyvä käsitellä erikseen.
Käytännössä strukturoitu tuote on sopimus sijoittajan ja liikkeellelaskijan, yleensä pankin, välillä. Sopimuksessa määritellään tuoton muodostuminen ja kohde-etuudet.

Linkkejä:

Kiinteistönostajan muistilista

Valuuttakaupan tekeminen

Tienaa rahaa pörssissä

Korkosijoitoittaminen