Muutamilla pörssiyhtiöillä on erilaisia osakesarjoja. Tällaisia yhtiöitä ovat Helsingin pörssissä esimerkiksi Orion, M-Real, Panostaja ja Fiskars. Osakesarjoja merkitään erilaisin kirjaimin tai tunnuksin. On ”A”, ”B”, ”K”, ”R”, ”Kanta”, ”Vaihto” ja ”Etu” osakkeita. Osakkeet eroavat toisistaan yleensä äänimäärän suhteen. Toinen ero voi olla osingon maksussa. Toiselle sarjalle, yleensä vähäisemmän äänivallan omaavalle, voidaan taata jonkinlainen etuoikeus osinkoon.
Kumpi osake on äänivaltaisempi A vai B?
Yleensä A osake on äänivaltaisempi, mutta tähän ei ole olemassa mitään sääntöä. Tämä pitää selvittää yhtiökohtaisesti. Kannattaa myös huomata, että vaikka pörssissä on myynnissä vain yhtä osakesarjaa, niin se ei tarkoita ettei niitä olisi olemassa muitakin. Joskus vähemmän vaihdettua sarjaa myydään jossain ei listatuille tarkoitetuilla markkinapaikoilla, joskus sitä ei ole kaupan missään.
Mistä eri osakesarjat ovat syntyneet?
Tavallinen tarina on sellainen, että aiemmin listaamaton yhtiö hakee rahoitusta markkinoilta osakeannin avulla tai yhtiön johto haluaa muuten vain myydä omistustaan. Yhtiön vanhat omistajat ovat joutuneet luovuttamaan pääosan yhtiön omistuksesta ulkopuolisille, mutta ovat halunneet säilyttää määräysvallan. On ehkä haluttu myös varmistaa, että vaikka myöhemmin jouduttaisiin hankkimaan lisää rahoitusta osakeannilla, niin senkin jälkeen määräysvalta säilyisi.
Mitä eri osakesarjat vaikuttavat osakkeen arvoon?
Yleensä kahden tai useamman osakesarjan yhtiön markkina-arvo on pienempi kuin se olisi yhden osakesarjan yhtiönä. Osakesarjojen yhdistäminen lähes poikkeuksetta kohottaa osakkeiden arvoa.
Usean osakesarjan osake on halvempi monesta syystä. Ensinnäkin yhtiön osake olisi likvidimpi eli sen rahaksi vaihdettavuus olisi parempi, jos sarjoja olisi vain yksi. Kaikki kaupankäynti kun keskittyisi vain yhteen sarjaan ja silloin kaupankäynti yhtä osakelajia kohti olisi suurempi.
Toinen syy on, että usean osakesarjan osakkeissa omistus on yleensä keskittynyt kapealle joukolle, jolloin myös yhtiö päätökset tehdään heidän näkökulmastaan. Huonosti hoidettua yhtiötä ei pysty kääntämään parempaan suuntaan hankkimalla omistusoikeuden enemmistön. Yhtiön tulevaisuus on tietyn omistajajoukon käsissä ja yhtiöstä ei ole odotettavissa valtataistelua, nurkanvaltausta tai ostotarjousta, joka nostaisi osakkeen arvoa. Ainakaan ilman tuon omistajajoukon myötävaikutusta. Lisäksi he yleensä fuusiotilanteessa haluavat hyvän hinnan omasta äänivallastaan.
Hyvä esimerkki osakesarjojen yhdistämisestä on Pohjoismaiden suurin pörssiyhtiö Nokia. Vuonna 1999 Nokia yhdisti A ja K sarjan yhdeksi osakesarjaksi. K osakkeella oli ollut kymmenkertainen äänivalta A osakkeeseen nähden.
Mitä sarjaa kannattaa ostaa?
Aiemmin äänivaltaa arvostettiin suuresti ja paremman äänivallan osakkeista maksettiin jopa kaksinkertainen hinta. Nykyään ovat lähellä toisiaan, suuremman äänivallan osake on yleensä vähän kalliimpi. Joissakin tapauksissa pienemmän äänivallan osakesarjaa myydään kalliimmalla kuin suuremman. Kyse ei ole siitä, että sijoittajat haluaisivat pakoilla vastuuta ja äänivaltaa, vaan siitä että pienemmän äänivallan osake on likvidimpi eikä toisaalta nähdä mitään etua omistaa yhtiöstä äänivaltaa.
Yleisesti ottaen piensijoittajan kannattaa ostaa enemmän vaihdettua ja halvempaa osaketta. Silloin siitä pääsee myös vastaavasti helpommin eroon ja efektiivinen osinkotuotto on parempi. Mikäli hintaero on mitätön tai parempaa osakesarjaa saa jopa halvemmalla niin silloin kannatta vakavasti harkita sijoittamista suuremman äänivallan osakkeeseen. Varsinkin jos sijoitusta ei ole tarkoitus myydä kovin nopeasti. Valtataistelu yhtiöstä ja osakesarjojen yhdistäminen molemmat nostavat enemmän äänivaltaisemman osakkeen arvoa. Osakesarjoja yhdistettäessä äänivallasta luopumisesta maksetaan yleensä jokin preemio, esimerkiksi A sarjan yhdistyessä B sarjaan saavat A sarjan omistajat ylimääräisiä osakkeita.
Euroopan Unionissa on monesti esitetty usean osakesarjan kieltämistä ja pörssiyhtiöiden siirtymistä osake ja ääni periaatteeseen. Esitys on saanut aina kovasti vastustusta eikä vähiten siksi äänivaltaisten osakkeiden omistajilla on runsaasti yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Erityisesti Ruotsissa on runsaasti kahden osakesarjan pörssiyhtiöitä.